Kolumnini Luottamuksen vallankumous (KSML 31.8.11) kertoo kokemuksistani sohvasurffaajana Saksassa.
Kuten taannoin kirjoitin, olen jo pitkään ajatellut, että opiskelen taidekasvatusta vielä joskus. Tuo talvinen shokkini siitä, että koulutuspaikkoja vähennetään ja humanistin maailma pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, sai minut hakemaan takaisin opiskelemaan. Ja, kuinka ollakaan, aloitin tänä syksynä opiskelun Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen maisteriohjelmassa.
Kerron tämän teille siksi, että vaikka tarkoitukseni on edelleen keskittyä Nokkoseen entisen kaltaisella satunnaisehkolla vimmalla, voi olla aikoja, jolloin en ehdi. En tiedä, miksen ehtisi, mutta jos vaikka en ehdi. Ja myös kannustaakseni: hengeltään humanistien kannattaa yrittää löytää mahdollisuuksia kehittää itseään vielä kun niitä mahdollisuuksia on tarjolla.
Nokkonen 