Posts Tagged ‘Päivi Pussila’

Kirja kirjasta, sydän sydämestä (Näyttely: Päivi Pussila & Raimo Törhönen)

Päivi Pussila & Raimo Törhönen: Suljettu kierto. Öljymaalauksia ja veistosinstallaatioita. Galleria Saskia (Pirkankatu 6, Tampere) 1.9. – 20.9.2017.

IMG_20170906_155359Päivi Pussilan ja Raimo Törhösen näyttely on sellainen, jossa viihdyn. Alati minulle tarjoillaan herkkuja.

Aloitetaan nyt esimerkiksi Päivi Pussilan maalauksista. Ne ovat anatomisia: niissä on aivoja, verisuonia. (Ne ovat myös mahdottomia valokuvata, koska kamerani ei tunnista sinistä sydäntä sinisellä pohjalla.) Ne etsivät ihmisen ydintä.

On aivot. Aivoissa tapahtuu jotakin. Ihminen ajattelee jotakin, tekee jotakin. On jotenkin. Silti aivot näyttävät rauhalliselta massalta, jossa ei tapahdu mitään.

Suurella kankaalla on sininen sydän. Teoksen nimi, Niin pieni ihmissydän on, viittaa siihen, että sydän on aidon kokoinen. Se näyttää suurelta, mutta menen lähemmäs ja vertaan sen kokoa nyrkkiini. Kyllä se taitaa esikuvansa kokoinen olla.

Sen ympärillä on silkka sininen tyhjyys. Sydän se jaksaa, ketään näkemättä, sykkiä ja pitää meitä elossa.

Raimo Törhönen on käyttänyt veistoksissaan kirjoja. Hauskasti nimetty Bibel Babel (kuva) on kirjoista koottu DNA-ketjun näköinen kierre. Viittaus Raamattuun ja ihmisen alkuperään? IMG_20170906_155428

Toiset kirjat on sidottu tai naulattu tai sensuroitu. Niihin liittyy ihmisten nimiä: esimerkiksi Vladimir Putinin kirja on se sensuroitu kappale.

Vallan ja voimattomuuden teemoja Törhönen käsittelee myös suurissa installaatioissaan. Yhdessä aidan sisäpuolella on pieni juna pienillä raiteillaan. Brave, strong nation siellä jatkaa muuriensa sisällä puksuttamista.

Näyttely päättyy yllätykseen. Pussilan maalaussarja Näkevä (kuva ylhäällä) kiertää viimeisen huoneen seinillä. Silmämuotokuvat muistuttavat ajasta, jolloin oli muotia maalauttaa rakkaalleen muotokuva silmästä.

Kaikkialle seuraavassa katseessa on jotakin mustasukkaisen kauheaa, mutta se on toiminut myös rakkaudenosoituksena. Mikäs sen henkilökohtaisempaa kuin oman puolison silmä taskussa.

 

 

Mainokset

Tämä on meidän (Näyttely: Pussila)

Päivi Pussila: Maisemasta. Galleria Saskia (Pirkankatu 6, Tampere) 17.10.2012 saakka.

Minua kaduttaa, että otin kuvia Päivi Pussilan maalauksista. Ne nimittäin ovat hämäriä, lähestyttäviä, arkoja otuksia. Ja sitten kameran perusasetuksilla niistä saa kummallisen väkisinvalaistuja, ikkunoiden heijastusten täplittämiä kuvia. Mutta en minä mikään valokuvaaja olekaan, ja koska tämä on nykyaikaa, kukaan ei ala lukea mitään missä ei ole kuvia, joten nyt kun olen saanut teidät koukkuun, voin lähteä kanssanne mihin suuntaan tahansa!

Näyttelyssä on kuljettava kuin maisemassa, tuntuu melkein viileältä, vaikka olen sisällä. Pussila on piilottanut maalauksiin miniatyyrimäisiä yksityiskohtia: lintuja, metsänreunan horisontissa. Juuri sellaisia pikkuisia juttuja, joita tutussa maisemassa näkee, maisemassa, jota on katsellut lapsuudestaan asti. Että jaa, onkos tuolla viiden kilometrin päässä enää sitä lahonutta suulia? Puuttuu se harmaa täplä maisemasta!

Maisemasta on jotenkin vaikea kirjoittaa. Se tuntuu niin omalta! Varsinkin nämä Pussilan maalaukset. Pimeys männynoksien alla, impressiot heinänkorsista eri vuorokaudenaikoina.

Ja omaahan tämä onkin. Maisemassa on äärettömästi meihin tallennettua tietoa. Otan esimerkin: ei-suomalainen ystäväni oli vieraana luonani ja hän päätti kiivetä mäntyyn. Ajattelin mielessäni, että eihän tuo puu kyllä kestä, mutta kaipa kiipeäjä sen oman jalkansa alla huomaa ajoissa. Ei huomannut: oksa katkesi ja ystäväparka melkein putosi parista metristä maahan.

Opin, että vaikka minulle on itsestään selvää, millainen on kestävä tai ei-kestävä männynoksa, se ei ole itsestään selvää niille, jotka eivät ole lapsena kiipeilleet mäntyihin.

Ja jotakin tällaista on tässä näyttelyssäkin. On mukavaa, että saan rentouttaa silmiäni katselemalla maisemamaalausten etäisiin horisontteihin. On mukavaa, että tämä kaikki on meissä, minussa. Ja yhtä aikaa nämä maalaukset saattaisivat olla jollekin toiselle arvoituksia. Maailma on ihmeellinen!