Marjatta Uusikylä & Aarre Kärkkäinen: Mielen Tiloja. Galleria Kapriisi (Hämeenpuisto 25, Tampere) 26.2.2012 saakka.
–
Marjatta Uusikylä vie maalauksillaan matkalle Keski-Eurooppaan. Amsterdamin tunnistaa siltaan ketjulla kiinnitetystä polkupyörästä. Tunnelma on yhtä ohut ja uneksiva niin Venetsiassa kuin suomalaisessa, pimeään vajoavassa puutalossa. Pilvipoudassa heinäpaalit muuttuvat yllättäen ilmassa leijuviksi, pulleiksi pilviksi.
Uusikylän maalauksia katselee mielellään. Erityisesti pidän linnuista. Juuri askelta ottava pulu Huokauksen paikassa saa minut hymyilemään.
Toisaalta mielellään katseleminen ei aina jää mieleen pitkäksi aikaa. Näyttely on kuin viikonloppumatka eurooppalaiseen suurkaupunkiin: tunnelma, joka päättyy liian pian, ja josta ei enää kotona saa kiinni.
Aarre Kärkkäisen maalausten matkat sijoittuvat enemmän suomalaiseen maaseutuympäristöön. Kuvissa on hauskaa outoutta. Muistossa vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut tyttö tasapainottelee aidanpylväällä, kun violettipukuinen, kumara nainen kävelee suuren talon pihan poikki. Apupapin unessa mies messuaa liperit kaupassa rantakallioilla, etualan nuoren naisen kasvot peittyvät sumuun.
Kärkkäinen käyttää värejä niin että maalauksiin tekee mieli sukeltaa. Siveltimenvetojen muodostama verkko ottaisi varmasti mukavasti vastaan, jos maisemaan pääsisi hyppäämään. Väreissä on jotakin villiä; Kirje-maalauksen ruskean rikkoo puna-sini-keltainen taivas, ja hämärässä istujan sylissä valkoiset viivat voivat olla yhtä hyvin paperi tai lintu.
–
(Pahoittelen taas kerran kuvien heijastuksia. Oli liian aurinkoinen päivä.)
Nokkonen 