Menneen elämän unia (Näyttelyt: Juuso Leppälä & Niko Skorpio)

Juuso Leppälä — Runner´s Hallucinations; Niko Skorpio — Valekuolema. Galleria Rajatila (Hämeenpuisto 10, Tampere) 12.3.2016-29.3.2016.

JuhoLeppalaJuuso Leppälän Runner’s Hallucinations on lempeä, humoristinen ja vähän ahdistava teossarja. Juoksijan pitkänmatkanhallusinaatiohin kuuluu sellaisia harmittomuuksia kuin katulampun muuttuminen kukkaseksi ja sellaisia pelottavia näkyjä kuin mustan (öljy)veden loiskahdukset rantaan.

Näyttely imaisee sisäänsä ja huomaan vähän typerästi hymiseväni yksin ääneen. Ääni on jonkinlainen naurahduksen ja yllättyneisyyden välimuoto. Kerrankin Rajatilan kellarissa on niin turvallinen olo, että siellä voi viettää pidemmänkin ajan.

Aavemaiset variksenpelätit pääkallopäineen ja kivikasan muuttuminen valkoisiksi pillereiksi. Ihmisiä pullisteleva laiva. Sisäisen maailman tuominen ulos, osaksi näkyvää, onnistuu Leppälältä hämmentävän hienosti. Tuntuu, että katson yhtä aikaa kallostani ulos ja sisään.

Mustavalkoinen väritys lisää teosten dokumentinomaisuutta. Kuin olisi saanut kameran mukaan uneen ja voisi tuoda sieltä valokuvia todisteeksi kaikesta siitä ihmeellisestä, mitä yön aikana näki.

NikoSkorpioNiko Skorpion Valekuolema täyttää yläkerran kaseteista puretulla mustalla ääninauhalla ja myös äänillä. Videoteoksesta en saa selvää; aurinkoisena päivänä on liian kirkasta (tai ehkä se on tarkoitettukin tällaiseksi, häilyväksi valoksi valkoisella seinällä).

Kasettiteoksesta alan tietysti heti etsiä tuttuja nimiä. Ja mitä kummaa: siellähän on Äkäpussien kasetti keskellä! Pitääpä etsiä levyhyllystäni heidän CD:nsä ja kuunnella ne läpi.

Seinällä on mm. kasetin ruumiinavaus sekä kaseteista koottu, pikselien muodostamaa videopelihirviötä muistuttava kuvio. Ja sitten se legoista rakennettu pääkallo, siinä on lapsuuden turvallista kapinaa.

Mustasta ääninauhasta koottu ihminen makaa gallerian perällä ja vahvistaa tunnetta siitä, että nyt katsotaan omaan, henkilökohtaiseen historiaan. Tämän sukupolven ihmiset on rakennettu kaseteilla ja videonauhalla. Ihanan konkreettista, kun se ääni on siinä, omissa käsissä, kasetin sisäpuolella.

(Ja missä se ääni nyt on, kun se on purettu kasetilta pois? Mikä on ruumiinavauksen tulos?)

NikoSkorpio2

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: