Liisa Hilasvuori — Vaeltavat puut ja tuttavallisen kokoinen vuori Galleria Rajatilassa (Hämeenpuisto 10, Tampere) 15.3.2015-31.3.2015.
–
Tämä näyttely meni jo, mutta ymmärrättekö, miksi tästä täytyy vielä kirjoittaa? Kävelin galleria Rajatilaan, jonka katosta riippui kolmiulotteinen, puuväreillä piirretty vuori. Ihan kuin se ei olisi riittänyt kirvoittamaan minusta yllättyneitä huudahduksia, huoneessa myös lenteli piirrettyjä lintuja (variksia?).
Täydellisiä illuusioita.
Liisa Hilasvuoren näyttely oli tutkielma siitä, miten syvälle teokseensa taiteilija voi upota. Hilasvuori on uponnut ja tuonut pintaan nämä teokset, nämä asiat joita me voimme ihmetellä. Onko sen suurempaa lahjaa?
Työpöydälle levitettyjä kirjoja, joiden tunturikuvista kasvaa sammalta. Sammal syö alleen työpöydän ja virtaa lattialle.
Juuri tältä se tuntuu, se, että saavuttaa flow-tilan, vähän maanisen ja vainoharhaisen tunteen siitä, että kaikki mitä maailma tarjoaa, istuu yhteen sen kanssa, mitä olen tekemässä. Jokainen vastaantulija on todiste siitä, että olen oikeilla jäljillä. Jokainen avattu kirja. 
Gallerian ikkunassa parveilee paperiperhosia.
Nokkonen 