Syyslukukausi ja Hercule Poirot

Tein radikaalin päätöksen, ja vietin heinäkuun mahdollisuuksien mukaan ilman taidetta. Se oli mielenkiintoista; sen jälkeen kun aloin opiskella taidehistoriaa vuonna 2001, en ole koskaan tuntenut tarvetta viettää päivääkään erossa taiteesta. Nyt olin saavuttanut pisteen, jossa katselin mieluiten valkoista paperia, sen hienoja vivahteita. Oli aika pitää lomaa.

Heinäkuun ajaksi unohdin siis kritiikit. Puskin puolilehti.fi:n jatkiksena ulos muutaman vuoden takaista burn out -tarinaani Hercule Poirot -päiväkirjat. Tapaus ei ole tosi (muuten kuin sen osalta, että juon aina teetä ja nytkin työpöydälläni on David Suchet’n kirja Poirot and me).

Loman jälkeen rynnistin iloisena museoihin. Kirjoitan siitä lisää vielä tänään.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: