Alushame ja paperipuutarha (Näyttely: Rantala, Valkama & Vuosara)

OmaPolku WorkShop – taideohjaajien TYÖNILOA. Ritvamarja Rantala, Mariliina Valkama & Hannele Vuosara. Galleria Saskia (Pirkankatu 6, Tampere) 5.6.2013 saakka.

ValkamaOmaPolku on ilmeisesti taideohjaajien ryhmittymä (edit. Tarkennus: OmaPolku ei ole taideohjaajaryhmä vaan kyseessä on OmaPolun taideohjaajien ryhmänäyttely). Ei sillä ole oikeastaan väliä – ei tämä ole sellainen ryhmänäyttely, jossa ryhmä olisi ryhmänä tehnyt jotain. Kullakin taiteilijalla on omat huoneensa, ja teokset pysyvät siististi erillään.

Se onkin hyvä, koska näin kukin saa luoda oman todellisuutensa.

On nautinto astua Mariliina Valkaman mustavalkoiseen huoneeseen, joka on täynnä pikkuruisia paperipuutarhoja! Paperista leikatuissa teoksissa on hauskaa leikkisyyttä, vaikka niiden tekeminen on toki vaatinut puuduttavan monotonista toistoa.

Mutta eikö juuri sei toisto ole käsityön idea? Se, että saa saa uppoutua kokonaan tekemään jotakin samaa uudelleen ja uudelleen (vaikka silmukoita virkatessaan tai näitä paperikukkia).

Valkaman huoneessa muistan, millaista oli lapsena tehdä jotain ihan ikiomaa, pientä ja salaista. Irtiottoja itsenäisyyteen, oman mielikuvituksen rajojen testaamista. Vuosara

Hannele Vuosaran huoneessa on puita, alusvaatteita ja hirvensarvia. Sarvien yhdistäminen alusvaatteisiin on shamanistista, mutta tuntuu ennenkin nähdyltä (en kyllä muista missä yhteydessä, jos). Alusvaatteet ja puut vertautuvat toisiinsa. Pitsi on samaa kuin puiden pikkuruiset, valoa kohti haarautuvat oksat.

Ritvamarja Rantalan teoksia kastellessani ajattelen tekstiiliä. Hänen puupiirroksissaan on variaatioita samasta teemasta, värejä, jotka toimisivat hyvin suurina pintoina, verhoina ikkunoissa. Näissäkin on muuten sellaista alkukantaisuutta, kuin luolamaalauksia, joihin on painettu kämmenenkuvia ja aurinkoja.

Jostain syystä minulle jäi tunne, etten ihan ole tämän porukan kohderyhmää. Vaikka kaikkia teoksia katselinkin ilokseni, näyttelystä jäi vähän ulkopuolinen olo. Rantala

Mainokset

2 responses to this post.

  1. Posted by Simo Hillo on Touko 26, 2013 at 6:29 pm

    Ei olisi ollut vaikea ottaa selville mikä on Omapolku, ihan vaan vaikka lukemalla paikan päällä esillä ollut näyttelyn ja tekijöiden esittelyteksti.

    Sarvet ovat muuten poron, eivät hirven. Siinä on merkityksenkin kannalta iso ero.

    Vastaus

  2. Posted by RJ on Touko 26, 2013 at 10:54 pm

    Kuten kirjoitin, minulle riitti tällä erää tiedoksi, että näyttely on taideohjaajien, kuten näyttelyn otsikko kertoo. Saskian nettisivut eivät tarjoa tiedotteita, mutta Omapolulla on kyllä informatiiviset nettisivut: http://www.omapolku.fi/.

    Myönnän, etten yleensä lue tiedotteita, kun menen katsomaan näyttelyä. En tiedä miksi oikeastaan; on jäänyt sellainen tapa, että tahdon nähdä, mitä taide minulle sanoo, enkä lukea tiedotteesta, mitä taiteella halutaan minulle sanoa.

    Hyvä korjaus tuo poronsarvi, kiitos! Huolimattomuutta minun puoleltani.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: