Sarkasmia ja särkynyt sydän (kävelyllä Tampereella, osa 3)

Kai se on myönnettävä, että kesä on ohi. Päätin tänä kesänä raportoida Nokkoseen katutaiteesta, joten tässä se tulee: odotettu kolmas katutaidekierros Tampereelta! (Täältä löytyvät ensimmäinen & toinen.)

Yliopiston nurkilla suhtaudutaan sivistyneesti kameravalvontaan.

Ironiaan törmää kadulla enemmänkin. Kotikulmillani on alikulkutunneli, jonka seinien hegemonisesta hallinnasta käydään kovaa kamppailua. Alkukesästä sieltä pestiin pois kaikki maalaukset. Sitten sinne ilmestyi, pitkän hiljaiselon jälkeen, tällainen:

Maalaus pysyi seinässä parisen viikkoa, sitten sekin pestiin pois. Kohta tilannetta kommentoitiin tällä maalauksella:

(Meni muuten tovi ymmärtää, että nuo rikkonaisen hainevän näköiset kuviot ovat Twitter-lintuja! En käytä Twitteriä, ehkä hahmotusongelmastani voi syyttää tätä puutetta elämässäni.)

Joku oli käynyt antamassa pusun Hämeenpuiston Totuus-monumentille:

Olen jotenkin niin tekstiorientoitunut, että huomaan kuvaavani paljon katukuvaan piilotettua tekstiä. Tässä esimerkkejä isoista & pikkuruisista:

Tämän viimeisen kokoa voi hahmottaa maalarinteipin leveyden perusteella.

Kalevan kirkon lähellä on tehty hienoja penkkikuvioita (en kyllä välttämättä innostu penkkien maalaamisesta, koska olen kävellessäni huomannut ihmisten pohtivan, uskaltaako maalattuun penkkiin istua vai ei. Nämä kuitenkin saivat minut miettimään, että niinpä, penkitkin voisivat olla kiinnostavaa kaupunkitilaa).

Tilanne-niminen toimisto/yhteisö (Itsenäisyydenkadulla) toteutti kesällä ikkunateoksen, johon he pyysivät ohikulkijoita tuomaan kuitteja taskujensa pohjalta. Kuiteista taiteltiin lintuja, linnuista ripustetiin ikkunaan uskomattoman hieno kolmiulotteinen TILANNE. Joskin sain siitä heikohkon kuvan, koska a) Tilanteella on aina porukkaa, enkä kehtaa ottaa kuvia ikkunasta sisään toisten työpaikalle b) kuvatessani satoi yksi pisara vettä ah niin hienon puhelimeni näytölle, minkä jälkeen kosketusnäyttö ei enää toiminut (olen hankkinut puhelimen, jossa on kamera, jotta saan kuvia milloin tahansa, mutta olen ojassa, ellen jo jopa allikossa sen kanssa). Tällä pohjustuksella, ta-daa:

Joo, aika huono kuva.

Lopuksi kimara sitä sun tätä.

Päätän kesän siihen, mistä sen aloitinkin, eli jälleen yhdestä seinästä, jossa ei ole enää mitään.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: