Uudenvuoden kärvistely

Hei.

Mitä kuuluu? Olen pahoillani, etten ole kirjoittanut pitkään aikaan (miksi kaikki kirjeeni alkavat nykyään tällä samalla lauseella?) Voin selittää:

Opiskelin kuvailutulkiksi Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Yleisradion järjestämässä koulutuksessa. Siinä meni syyskuusta joulukuuhun niin, etten edes huomannut. Opiskelu oli mahtavaa ja tunsin löytäneeni jotakin itselleni sopivaa. Tai ehkä niin päin, että tunsin löytäneeni jotakin, mihin minä sovin.

Samalla yritin opiskella sitä taidekasvatusta, josta kirjoitin aiemmin.

Niinpä syksystäni tuli kiireisempi kuin kuvittelin. Tiedän, ettet syyllistä minua siitä, mutta koska olen asettanut riman korkealle, olen todella pahoillani siitä, etten ole ehtinyt kirjoittaa. Olen nimittäin sitä tyyppiä, etten kirjoita lainkaan, jos en ehdi kirjoittaa kunnolla (vaikka jotkut päivityksistäni ehkä antavat olettaa jotakin muuta).

No, selitykset sikseen. Olen ajatellut sinua joka päivä, ja vuoden alusta aion panostaa suhteeseemme enemmän. En koskaan ole ajatellut jättää sinua.

Kiitos ymmärtämyksestä,

Raisa

PS Minulla on edelleen koneen kovalevyllä parikymmentä taideaiheista esseetä, joten voin julkaista jonkun niistä vielä tämän vuoden puolella. Älä välitä, vaikkeivät esseet kiinnostaisi sinua lainkaan; vuoden alun näyttelykalenteri näyttää jo aika täydeltä!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: