Mielensisäinen (Näyttely: Pirtola)

Pilvari Pirtola: Set the world to flames. Taidekeskus Mältinrannassa (Kuninkaankatu 2, Tampere) 13.9.2011 saakka.

PilvariPirtola1Pilvari Pirtolan näyttely on kaksijakoinen: studiossa on mustavalkoisia valokuvia ja videoita, yläkerrassa maalauksia (joissa on paljon mustaa, mutta ne voi luokitella värillisiksi). Studion kuvissa on pilvisiä taivaita, filmejä ja jonkinlaisia teollisia… lähikuvia.

Videoissakin on taivaita. Liikkuvan kuvan äänimaisema on sellainen kuin taiteessa yleensä, eli häiritsevä. On surinaa ja suhinaa, pörinää ja tietokonepelimäistä ampumisen ääntä. En tiedä, miksi taiteilijat haluavat aina surinaa ja sirinää, mutta tähän näyttelyyn ääni sopii tavallista paremmin. Varsinkin gallerian maalausten keskellä, kun on olo, että kävelee tuntemattomaan, toisen ihmisen mielen sisään, äänellinen häirintä on omiaan.

Niin, toisen ihmisen mielen sisään. Vaikutelmaa vahvistaa maalausten määrä: niitä on kaikkialla. Taulu nojaa pylvääseen lattialla, yksi kangas on revitty irti kiiloista ja lojuu lattialla. Värit ja kuviot näyttävät nopeasti, pakonomaisesti syntyneitä. Tikku-ukkohahmo, kaupunkinäkymät ja liput toistuvat.

PilvariPirtola2Ja sitten tulevat sanat: aina englanniksi. Englanti on elokuvien kieli, ja jotain elokuvamaista maalauksissakin on. Tunnelmia, joita olemme tottuneet saamaan liikkuvasta kuvasta: hallittua pelkoa, joka on juuri ja juuri keikahtamassa hallitsemattoman puolelle; hyvän ja pahan vastakkainasettelua; tyhjyyttä, lopullista tunnetta kaiken merkityksettömyydestä. Mustan kerrostalon katolla kyltti ”You are free” on lakoninen toteamus, halu nähdä merkitystä siinä, että tietää kaiken turhaksi.

Näyttelyssä kierrellessäni mieleeni tulee Magnolia-elokuvan kohtaus, jossa sammakot alkavat sataa taivaalta. Poika katselee niitä ja sanoo: ”This happens. This is something that happens.”

Pirtolan luomassa maailmassa (elokuvallisine ”You destroy all that you love”-lauseineen) on juuri tätä: katsomista. Tämä on jotain, mitä ympärillämme tapahtuu. Virtaan astuminen ei ehkä ole enää kenellekään mahdollista, mutta kankaalle voi aina piirtää viivan. Ja toisen.

(Täydellisesti ajoitettu lukki jähmettyi studion nurkkaan kun olin lähdössä.)lukki

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: