Itkijärobottien vieraana (Näyttely: Kalliokuusi & Aho)

Satu Kalliokuusi: Läpi Ajan & Outi Aho: Luomiskertomuksia galleria Kapriisissa (Hämeenpuisto 25, Tampere) 10.4.2011 saakka.

Outi Ahon teokset ovat syntyneet Kalevalan luomiskertomuksen innoittamina. Ensin katselin maalauksia ja piirroksia ajatellen, että nämä voisivat yhtä hyvin olla keramiikkaa. Jotakin sellaista käsityöläistä ja perinteistä abstrakteihin kuviin on tarttunut. Vaikka osa kuvista on aika ennustettavia (kuten kuvat sotkanmunista), kulmikkaissa viivapiirroksissa on hienon paljon liikettä, jännitystä ja katsottavaa. Kun selailin Ahon käsinkirjoittamaa ja piirtämää vihkoa, jossa luomiskertomuksen runot on kuvitettu, tajusin, että juuri näinhän tätä kyllästymiseen asti tuttua aihetta pitää lähestyä. Ei niin, että kuvaan toistetaan kirjaimellisesti tekstin asiat vaan mielikuvina, viivojen pyörteinä, tunnelmina.

Todellinen yllätys kohtasi gallerian alakerrassa, jossa Outi Ahon itkijärobotit pyörivät ja laulavat nykyajan itkuvirsiä. Tarttuvat sävelet jäivät päähän soimaan. Lauluissa aallot lyövät yli kaupungin ja lapsi itkee kadonnutta kotiaan. Lauluja on kolme; yksi jäi pelkiksi kuiskauksiksi (mikä ärsytti minua ja sitten pohdin koko kuiskailun ajan, miksi se ärsytti minua niin paljon ja päättelin, että siksi kun en saa tarinasta otetta enkä sävelestä päätä tai häntää ja minut on jätetty tänne kellariin tämän kuiskailun armoille voimattomana vaikuttamaan siihen, en voi kelata sitä tai hypätä seuraavaan tai mitään).

Itkuvirsien kuunteleminen kellarissa alkoi naurattaa. Kun joku toistelee valittavalla äänellä, ettei hän riitä maailmalle eikä elämälle eikä töissä eikä kotona, aloin väkisinkin hihittää, että koitapa nyt keksiä vielä lisää asioita, joihin et kelpaa. Ehkä katharsis on koko itkuvirsiteoksen tarkoituskin? Se, että itkijöinä ovat nuo kuvan pallonmuotoiset robotit, ei oikein toiminut, koska laulut ovat niin selvästi ihmisten laulamia. Jos ääni nyt kuuluu pyörivästä pallosta, en minä usko, että robotti laulaa vaan ajattelen, että laulu on nauhoitettu ja robotti vain toistaa sen. (Teoksen nimi on Eiväthän robotit itke? ja teoksen ohessa oli tekstiä, josta päättelin, että katselen nyt itkeviä robotteja enkä ihmisiä.)

Kapriisin toinen näyttely, Satu Kalliokuusen Läpi Ajan, on eräänlainen matkakertomus taiteilijan pitkältä reissulta autolla Italiaan ja takaisin. Taiteilija itse kirjoittaa: ”Galleria Kapriisin näyttelyssäni on nähtävänä tämän matkan ja Firenzen museaalisen kaupungin taideaarteiden loistokkuuden yms hätkähdyttämänä maalaamani teokset.”

Minulle ei maalauksista oikein välittynyt loistokkuus tai taideaarteetkaan. Maalausten karkinvärinen maailma tuo enemmänkin mieleen lastenkirjakuvitukset. Pyörteistä löytyy kaiken lisäksi erilaisia satuhahmoja (ainakin minun mielikuvituksellani). Taiteilijan matka on ollut ilmeisen villi ja vapaa, mutta kun tiedän, että maalaukset ovat matkalta, odotan niiltä erilaisia asioita. Odotan niiden olevan muistiinmerkintöjä, etsin niistä erilaisia päiviä, iltoja, valon vaihteluja, enkä oikein löydä.

Mutta miksi kenenkään pitäisi tehdä matkallaan sellaisia maalauksia kuin minä oletan? Ei tietenkään pitäisi. Jotenkin vain jäi etäiseksi tämä näyttely. (Pitäisi tietysti osata tonkia itsestään selitys sille, että etäiseksi jäi. Luulen, että usein on kyse ihmisten ja ajatusmaailmojen erilaisuudesta. Jääväthän ihmisetkin usein etäisiksi, kun ei ole mitään puhuttavaa eikä keksitä mitään yhteistä.)

Advertisements

One response to this post.

  1. Kiitoksia oivaltavasta kritiikistä. Olin itsekin hämmästynyt kuinka paljon tuntemuksia niin tuttu aihe kuin Kalevalan luomiskertomus herätti.

    Kommenttejasi itkulaulua esittävistä robottipalloista oli myös ilo lukea. Päädyin alunperin tekemään tunteita esittäviä robotteja, koska halusin kommentoida tulevaisuuden visiota, joissa palvelurobotit hoitavat sairaat, vanhukset, lapset ja vammaiset. Haluaisinko elää vanhuuteni automaatin kanssa, joka vain suorittaa siihen ohjelmoidut tehtävät niitä kyseenalaistamatta, mutta joka ei lohduta, anna läheisyyttä tai ota hoidettavan tunteita huomioon? Millaisen haluaisin tunteva ja sosiaalisiin tilanteisiin reagoivan koneen olevan? Millaiseksi ihmisen suhde voisi muodostua siihen?

    Näiden pohdintojen tuloksena syntyi ajatus luoda oma tunteisiin vetoava robottitaideteos ja tutkia sen aiheuttamia tuntemuksia. Mikä rooli on laulun esittävällä robottipallolla?

    Valitsin itkulaulun tunteiden ilmaisuvälineeksi koska sillä ilmaistaan menetystä, kipua, ahdistusta, mutta myös iloa ja liikutusta. Itkulauluja teoksessa on yhdeksän kappaletta viideltä eri esittäjältä. He ovat itse tehneet laulunsa omista aiheistaan ja ilman mitään rajoituksia esityksen pituudesta, tyylistä yms.

    Teokset itkulaulut ovat koskettaneet sellaisia suomalaisia henkilöitä, jotka ovat olleet tietoisia itkulauluperinteestä ja jostain syystä saivat yhteyden omiin tuntemuksiinsa laulujen kautta. Tätä on vaikea analysoida, sillä eihän henkilökohtaisen taidekokemuksen syntyä voi analysoida kukaan ulkopuolinen.

    On ollut hyvin yleistä, että teos ärsyttää ja aiheuttaa omituisia ”UNCANNY VALLEY” tuntemuksia(http://en.wikipedia.org/wiki/Uncanny_valley). Kone on kone ja jos se teeskentelee tunteita, mutta ei reagoi sinun tunteisiisi vastavuoroisesti, tilanne herättää vahvoja reaktioita. Robottipalloja on tönitty ja riepoteltu, jotta itku loppuisi tai vaihtuisi.(Tätä en kyllä suosittele tekemään. Kun itku on alkanut, sitä ei voi keskeyttää.)

    Minut kutsuttiin luennoimaan teoksesta MINDTREK konferenssiin 2010 samaan sessioon japanilaisen robottitutkijan kanssa, vaikka yksi tavoitteeni on ollut ironisoida tuntevien koneiden ja ylipäätänsä ylenmääräistä tekniikan ihannointia. Keskustelu oli kuitenkin mielenkiintoista ja jaoimme hyvin paljon samanlaisia kokemuksia ihmisten reaktioista (www.mindtrek.org/2011/presentations.)

    Outi Aho

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: